Stream-pumput: Kun virtauksella on väliä

Kirjoittaja: Aku Kutila – Julkaistu alunperin Botiassa 2023 nro 1 lehdessä

Akvaarion veden virtauksella on monenlaisia tarkoituksia: Kaasujenvaihto ilman ja akvaarion
veden välillä nopeutuu, kasvien lehdet pysyvät lietteettöminä ja kasvien aineenvaihdunta
paranee, lietteen paikallinen kertyminen vähenee jne. Joissain akvaariotyypeissä, kuten
jokibiotoopeissa runsaalla vedenliikkeellä pyritään jäljittelemään kalojen luontaista
elinympäristöä. Suodattimien omat pumput ja erilliset kiertovesipumput liikuttavat vesimassaa
useimmiten riittävän paljon, mutta joissain tapauksissa merivesiakvarismin maailmasta
makeanveden akvaarioihin rantautuneet virtauspumput, eli stream-pumput ovat oivallinen keino
veden liikuttamiseksi.

Paljon hitaasti

Siinä missä perinteinen kiertovesipumppu liikuttaa suhteellisen pientä vesimassaa pienen
ulostuloaukon kautta hurjaan vauhtiin, stream-pumppu saa suurelle vesimassalle aikaan
maltillisen virtausnopeuden. Vettä liikutettaessa nopeus ei yleensä olekaan valttia vaan
tavoitteena tulisi olla koko akvaarion vesimassan liikuttaminen suhteellisen pienellä nopeudella.
Oletko joskus kokeillut seistä näennäisen hitaasti virtaavassa joessa vyötäröäsi myöten?

Vesimassoissa on voimaa!

Vaikuttavin näkemäni järjestely tällaisesta suuren vesimassan liikuttamisesta oli toteutettu
saksalaisen Panta Rhein myymälässä sijaitsevaan demoaltaaseen. Akvaario oli tilavuudeltaan
noin 1000 litraa ja sen erikoisuutena oli välipohja, joka oli molemmista päädyistään avoin.
Välipohjaan oli sijoitettu rivi huomattavan tehokkaita stream-pumppuja, jotka liikuttivat välipohjan
vettä koko akvaarion leveydeltä pumpaten sitä toisesta päädystä akvaarion puolelle. Koko
akvaarion vesimassa kiersi siis käytännössä vastapäivään ja näky oli kuin joen pohjasta. Kasvit
heiluivat maltillisesti virtauksessa, joka oli 600 000 (kyllä, kuusisataatuhatta) litraa tunnissa ja
virtaus oli maltillinen juuri siksi, että koko vesimassa liikkui – ei vain osa vedestä. Lienee
sanomattakin selvää, ettei tuossa altaassa biolietteelle jäänyt suvantopaikkaa mihin kerääntyä.
Vertailun vuoksi todettakoon, että vastaavan kokoisessa riutta-akvaariossa veden
kokonaisvirtaus on yleensä luokkaa 20 000 – 50 000 litraa tunnissa.

Pumppujen rakenne ja kiinnitys

Kiertovesipumput on yleensä toteutettu niin, että epoksihartsiin valetun kelan keskelle sijoitetaan
keraamisen akselin avulla kestomagneetti, joka alkaa pyöriä kelan magnetisoituessa sen
saadessa vaihtovirtaa. Magneetin päähän on sijoitettu roottori, joka pumppaa pumpun läpi
virtaavaa vettä poikittaissuuntaan sijoitetusta ulostuloaukosta pihalle. Stream-pumpuissa
roottorin tilalle on sijoitettu potkuri ja virtaussuunta on pitkittäin kestomagneettiin nähden. Potkuri
on yleensä suhteellisen isokokoinen ja pumpun suojaverkko on melko väljä, jotta veden virtaus
häiriintyisi mahdollisimman vähän – mutta kuitenkin niin tiivis, etteivät kalat mahdu pumppuun.
Vesi virtaa siis kuin laivan potkurin läpi.

Perinteisestä kiertovesipumpusta ulosvirtaava vesi on melko laminaarista ja se ylettyy kauas
akvaariossa. Tämä on eduksi erityisesti, jos vesi pitää saada virtaamaan pitkän akvaarion
päädystä toiseen. Tyypillisten stream-pumppujen virtaus muistuttaa sen sijaan laajaa,
turbulenttista keilaa. Vesi liikkuu siis hyvin laajasti ja pyörteilevästi, muttei kovin pitkälle. Mikäli
stream-pumpulta kaivataan runsaan vesimassan liikuttamisen lisäksi myös sitä, että vesi virtaa
pitkälle, jotkut valmistajat tarjoavat pumpun ulostulovirtaukseen asennettavaksi staattoria, joka
”pakottaa” pyörteilevän ja turbulenttisen vesimassan suoraan virtaavaksi laminaariseksi
virtaukseksi. Näin virtaus on kapeampi, mutta yltää pitkälle. Voit havainnollistaa laminaarin ja
turbulenttisen virtauksen eroa avaamalla vesihanan niin, että vettä valuu kirkkaana ja tasaisena
virtana. Jonkin matkaa pudottuaan virtaus ei pysy enää tasaisena, vaan alkaa väreilemään ja
lopulta hajoaa. Tässä laminaari virtaus hajoaa turbulenttiseksi.

Yleisimmät keinot streamin kiinnittämiseksi lasiin ovat magneettikiinnitys, imukupit, näiden
kahden yhdistelmä ja akvaarion laitaan asennettava teline. Näistä yleisin ja turvallisin lienee
magneettikiinnitys, jossa on varmistettava, että magneetin teho riittää akvaarion
lasinvahvuudelle. Henkilökohtaisesti suosittelen jättämään pelkkien imukuppien varaan
kiinnitettävät streamit kaupan hyllylle, sillä imukupeilla on taipumus kovettua ajan kanssa
käyttökelvottomiksi ja pahimmassa tapauksessa kiinnityksistä irronnut stream-pumppu kääntää
pohjahiekan ympäri tai roiskii vettä valaisimille ja/tai lattialle.

Virrankulutus

Stream-pumput eroavat tavallisista kiertovesipumpuista huomattavasti virrankulutuksensa
osalta, mikäli mittarina käytetään niiden kykyä liikuttaa vettä tietyllä energiamäärällä. Esimerkiksi
Eheim Compact On 1000 kuluttaa sähköä 23 watin teholla ja pumppaa vettä 1000 litraa
tunnissa. Vastaavan verran sähköä (21 W) kuluttava Tunze Turbelle nanostream 6095 pumppaa
9500 l/h, eli liikuttaa samalla energiamäärällä lähes kymmenkertaisen määrän vettä.
Otetaan toinen esimerkki. Jos 1200 l/h pumppaavan Eheim 1250 -kiertovesipumpun korvaa
stream-pumpulla, joka liikuttaa vastaavan määrän vettä, veden liikuttamiseen tarvittava
virrankulutus putoaa 28 watista noin 4 wattiin, eli jatkuva tehontarve laskee 24 wattia. Mikäli
oletetaan, että akvaristin käyttämä sähkö maksaa 0,20 EUR/kWh, kertyy vuositasolla tämän
yhden pumpun vaihtamisesta noin 40 euron rahallinen säästö. Pienempi sähkönkulutus
tarkoittaa myös pienempää lämmöntuontia akvaarioveteen, mikä voi osaltaan hillitä akvaarion
lämpötilannousua kesähelteillä.
Valmistajien ilmoittamiin lukemiin streamien vedensiirtomääristä on kuitenkin syytä suhtautua
suurella varauksella, sillä mittaustapa riippuu valmistajasta eikä sitä ole standardoitu.

Eivät pumppaa korkealle

Perinteiset kiertovesipumput päihittävät streamit kuitenkin ainakin yhdessä asiassa; Ne pystyvät
nostamaan vettä. Stream-pumput eivät kykene nostamaan pumpun sisäistä painetta, minkä
vuoksi ne eivät myöskään kykene nostamaan vettä akvaarion vedenpintaa korkeammalle.
Veden pumppaamiseksi esimerkiksi akvaariosta parvekelaatikkosuodattimeen tulee edelleen
hoitaa kiertovesipumpulla.

Kiertovesipumppuja on harvoin saatavilla säädettävänä tai säädettävyys rajoittuu ulos- tai
sisäänvirtaavan veden rajoittamiseen. Streameja sen sijaan on usein tarjolla säädettävänä myös
edullisemmasta hintaluokasta erilaisilla ohjaimilla varustettuna, mikä mahdollistaa tehonsäädön
lisäksi myös erilaiset virtausohjelmat, kuten hitaasti muuttuvan virtauksen tai nopeatempoisen
aaltovirtauksen.

Myös kahdella vastakkain puhaltavalla virtauspumpulla voidaan saada aikaiseksi hyvin
vaihteleva virtaus ilman tehonsäätöjä, sillä vastakkaista kohtaavaa virtausta tuottavat
sekoittuessaan hyvin kaoottista vedenliikettä.

Kuinka valita sopiva omaan makeavesiakvaarioon?

Virtauspumppujen teho voi olla yllättävän kova varsinkin, jos tavoitteena on tuottaa vain
kohtuullista veden liikettä esimerkiksi kasveilla täytetyssä akvaariossa. Nämä pumput on
yleensä suunniteltu merivesiakvaarioihin, missä virtausta tarvitaan huomattavasti enemmän kuin
makeavesiakvaarioissa ja tehoa tuppaa olemaan pienissäkin malleissa melko paljon.
Suosittelenkin valitsemaan joko melko pienitehoisia tai säädettäviä pumppuja, mikäli
tarvittavasta tehosta omaan altaaseen ei ole täyttä varmuutta. Pumpun asennon säätämiseksi
on myös hyvä olla paljon pelivaraa, jos virtaus tarvitsee suunnata esimerkiksi viereistä lasia
kohti.